Jokainen ihminen voi olla sekä ihana että ilkeä, tehdä mukavia ja vahingollisia asioita. Niin myös lapsi.

Pienistä lapsista puhuttaessa saatetaan kokonaan välttää ilmaisuja aggressiivinen käyttäytyminen tai kiusaaminen arvatenkin siksi, että pelkäämme leimaavamme lapsen pahaksi. Tuota termiä en lapsesta käyttäisi itsekään. Voidaan kuitenkin todeta, että lapsen syntyessä hänessä on valmius aggressiiviseen käyttäytymiseen ja hän totisesti käyttää tätä valmiutta jo ensimmäisten elinvuosiensa aikana — itse asiassa nimenomaan ensimmäisten elinvuosien aikana.

Ihmisyksilöt ovat fyysisesti kaikkein aggressiivisimpia kaksi-kolmevuotiaina taaperoina, eikä heidän tarvitse oppia aggressiivista käyttäytymistä ympäristöstä toimiakseen itse aggressiivisesti. Pienen lapsen aggressiivinen toiminta — lyöminen, töniminen tai lelun ottaminen väkisin toiselta — lähtee hänen välittömistä tarpeistaan kehitysvaiheeseen kuuluvasta itsekeskeisyydestä ja kehittymättömästä impulssikontrollista. Se on luonnollista ja viatonta aggressiivisuutta.

Lapsen tärkeä kehitystehtävä on vähitellen oppia aggressiivisuuden tilalle muita keinoja reagoida pettymyksiin, kertoa pahasta olostaan, saada tahtomiaan asioita sekä vaikuttaa toisiin ihmisiin ja asioihin.

Lapsi on jo pienenä taaperona myös empaattinen, ja hänessä on yhtä lailla prososiaalisuuden kuin aggressiivisuudenkin siemen. Elokuussa 2023 kuulin saksalaisen professori Markus Pauluksen erinomaisen puheenvuoron pienten lasten prososiaalisuudesta eli heidän valmiudestaan auttaa, lohduttaa ja jakaa omastaan. Hän näytti videolta vastaan sanomattomia esimerkkejä tilanteista, joissa taaperot nähdessään jonkun kaatuvan tai loukkaavan itsensä ääntelivät levottomasti, olivat silmin nähden surullisia ja yrittivät kiinnittää äidin huomion tapahtuneeseen osoittamalla avun tarvitsijaa ja vetämällä äitiä tätä kohti.

Kukaan ei synny pahaksi tai hyväksi; jokainen syntyy ainutlaatuisena yksilönä, joka tulee todennäköisesti kokemaan itsessään niin hyvyyttä kuin pahuuttakin.

Ote kirjasta:
Christina Salmivalli
Kiusaamisväkivalta
Ymmärrä kiusaamisilmiö ja puutu oikein

Tutustu kirjaan lisää