Kasvattajan ja lasten vuorovaikutuksessa ilmenevä leikillisyys vähentää kasvattajan kokemaa stressiä ja lisää hänen ammatillista hyvinvointiaan.

Leikillisyys on maailmanlaajuista, ja jokainen kasvattaja toteuttaa sitä jokapäiväisessä arjessa oman kulttuurinsa, kokemustensa ja historiansa mukaisesti. Leikillisyyden toteuttamistavat voivat olla moninaisia, esimerkiksi hassuttelua tai eläytymistä ilmein, elein, puheessa, ääntä muuttamalla tai vaikkapa hetkeksi roolia vaihtamalla.

Leikillisyys on kasvattajan taipumus, voimavara ja tarinallinen viitekehys. Leikillisyyden avulla hän voi merkityksellistää jokapäiväisiä tilanteita ja suunnitella leikki- ja oppimisprosesseja, ympäristöjä ja vuorovaikutusta lasten, kollegojen, kasvattajien ja huoltajien kanssa. Leikillisyyden ansiosta henkilöt kokevat tilanteet kognitiivisesti, sosiaalisesti, emotionaalisesti ja kehollisesti innostaviksi ja myönteisiksi.

Aikuisen toiminta paljastaa kuitenkin nopeasti hänen suhtautumisensa lapsen leikkiä, osallisuutta ja huumoria kohtaan.

”Laura (aikuinen) sanoo, mitä meidän pitää tehdä”, totesi lapsi tutkimuspäiväkodissa.

Havaintojemme mukaan jopa kysyttäessä suoraan, leikkivätkö aikuiset teidän kanssanne, lasten yleisin vastaus saattaa olla:

”Ei, koska niillä on niitä omia töitä.”

Kuitenkin osallistumalla lasten leikkeihin aikuisilla olisi ainutlaatuinen mahdollisuus tutustua lapsen ajatteluun, kiinnostuksenkohteisiin ja lapselle tärkeisiin asioihin.

Aikuisen leikillisyys voidaan nähdä eräänlaisena asennoitumisena ja mielentilana. Proyerin ja Ruchin (2011) mukaan leikillisyyttä ennustavat muun muassa huumori, luovuus ja tiimityö.

Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilöstön luottamus työyhteisöön rohkaisee pohtimaan ja kokeilemaan uusia työskentelytapoja, ottamaan lasten tekemät aloitteet vakavasti ja sukeltamaan leikkiin lasten kanssa. Henkilöstön kesken jaettu yhteinen ymmärrys yhteisöllisestä ammatillisesta kehityksestä kuvaa varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilöstön halua tukea leikkiä ja osallistua siihen lasten kanssa. (Weckström 2021.)

Leikkivä aikuinen tarvitsee leikkivän mielen. Lisäksi leikkimiseen tarvitaan halua ja taitoa. Yleissopimuksen lapsen oikeuksista (60/1991), Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (Opetushallitus 2022) ja Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (Opetushallitus 2016) näkökulmasta aikuinen ei voi sivuuttaa leikkimistä vaan tarvittaessa lapsen tulee saada tukea leikkiin. Usein se edellyttää, että aikuinen on valmis itsekin heittäytymään leikkiin.

Jos leikkiminen tuntuu vaikealta, lapset auttavat mielellään leikkimisen opettelussa.

Tekstien kirjoittajat: Signe Siklander ja Lea Tornberg
Elina Weckström ja Tuula Stenius

Muokattu ja lyhennetty ote kirjasta Leikin lumoa — Käsikirja varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen

Kirjassa tarkastellaan muun muassa leikkiä kehityksen ja oppimisen näkökulmasta, osallisuutta ja vertaissuhteita leikissä, leikkiä lasten kulttuurina ja varhaiskasvatusta leikkiyhteisönä. Tämän teoksen innostavien esimerkkien avulla ammattilaiset voivat vahvistaa leikin asemaa ja monipuolistaa leikin pedagogista antia.


Tutustu kirjaan

Lähteet:
Sproule, L., Walsh, G. & McGuinness, C. 2021. Signalling playfulness: Disguising work as play in the early years’classroom. International Journal of Play 10 (3), 228— 242. DOI:10.1080/21594937.2021.1959232
Proyer, R. T. & Ruch, W. 2011. The virtuousness of adult playfulness: The relation of playfulness with strengths of character. Psychology of Well-Being: Theory, Research and Practice 1 (1), 1—12.
Weckström, E., Lastikka, A.-L., Karlsson, L. & Pöllänen, S. 2021. Enhancing a culture of participation in early childhood education and care through narrative activities and project-based practices. Journal of Early Childhood Education Research 10 (1), 6—32.
Opetushallitus. 2016. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Määräykset ja ohjeet 2016:1.
Opetushallitus. 2022. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Määräykset ja ohjeet 2022:2a.
Yleissopimus lapsen oikeuksista. Asetus lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen voimaansaattamisesta sekä yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymises- tä annetun lain voimaantulosta. 60/1991. https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/ sopsteksti/1991/19910060