• Kaikki lähtee aikuisen ja lapsen välisestä lämpimästä ja sensitiivisestä vuorovaikutuksesta. Ryhmän turvallinen ilmapiiri on lapselle kuin kannatteleva syli. Hyvinvoivat lapset kasvavat hyvinvoivien aikuisten kanssa.



• Turvan tunteen tärkeimpiä mahdollistajia ovat aikuisen levollinen olemus ja sekä lapsen että itsen myötätuntoinen kohtaaminen.

• Aikuisen on tärkeää tiedostaa oman kehon viestien ja ilmeiden merkitys: millaisia turvan tai vaaran merkkejä aikuinen kehollaan ja ilmeillään viestittää lapsille?

• Kyky asettua lasten nonverbaalien viestien äärelle ja lukea heidän olotilojaan lisää lasten turvan tunnetta. Jos aikuinen ei osaa asettua lapsen äärelle riittävällä tavalla, hän usein vastaa lapsen tunnetason tarpeisiin joko lasta mitätöiden tai hätääntyen ja ylireagoiden tilanteisiin.

• On tärkeää kiinnittää huomiota hyvään lapsessa ja vahvistaa sitä. Joskus jo pelkkä ei- ja älä-sanojen vähentäminen auttaa tässä. On hyvä opetella huomaamaan lapsen pienetkin edistymiset.

• Yhdessä iloitseminen ja yhteinen nauru vahvistavat yhteyttä ja turvaa.

• Lapselle on tärkeää sallia haavoittuvuuden ja tarvitsevuden ilmaukset. Lapsen täytyy saada olla keskeneräinen, epävarma ja erehtyväinen, ja aikuisen on tärkeää suhtautua lapseen myötätuntoisesti ja lasta tukien näissä hetkissä. Näin lapselle kehittyy luottamus siihen, ettei hänen tarvitse selvitä yksin, hän saa vielä opetella asioita ja hän voi pyytää ja saada apua.

• Lapsen tekemiä virheitä ja erehdyksiä käsitellään rakentavasti. Lasta ei rangaista tai nöyryytetä siitä, että hän ei vielä osaa.

• Turvaa luovat struktuuri, ennakoitavuus, tutut rutiinit, selkeät säännöt, johdonmukaisuus ja se, että lapsi tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu.

• Aikuisen on tärkeää pyytää anteeksi ja ottaa vastuu omasta toiminnastaan, kun hän käyttäytyy ikävästi lasta kohtaan.

• Lasten täytyy saada ilmaista kaikkia tunteitaan, ja aikuisen tärkeä tehtävä on pysähtyä tunteiden äärelle ja tarjota tunteille hyväksyntää ja kanssasäätelytukea.

• Arkeen on hyvä luoda kiireetöntä ja läsnäolevaa ilmapiiriä.

• On tärkeää sallia lasten olla omia itsejään. Lasta on hyvä kiittää ja kehua muustakin kuin hänen saavutuksistaan esimerkiksi sanomalla: ”Kiitos, että olet juuri sinä.”

• Lapsen täytyy voida kokea olevansa turvassa ryhmässä. Varhaiskasvatuksen ryhmissä pitäisi olla nollatoleranssi kiusaamiseen. Kiusaaminen on ryhmäilmiö, ja kasvattajien on tärkeää ymmärtää kiusaamista ilmiönä ja ennaltaehkäistä sitä järjestelmällisesti tukemalla ryhmäytymistä ja vahvistamalla lasten tunne- ja kaveritaitoja. Aikuisen lämmin vuorovaikutustapa ja läsnäolo leikissä ovat hyviä keinoja ehkäistä kiusaamista.


Kirjasta: Heli Mäkelä
Näe lapsen käytöksen taakse

Hermostotietous tuo paljon myötätuntoa sekä lasta että itseä kohtaan. Näe lapsen käytöksen taakse -kirjassa paneudutaan lapsen käytöksen ymmärtämiseen ja siihen toimivilla tavoilla vaikuttamiseen.

Tutustu kirjaan