Mitä kaikkea sinä otat huomioon, kun suunnittelet toimintaa lapsiryhmälle? Ikätaso, mielenkiinnonkohteet, oppimistyylit, osallisuus, motivaation ylläpito, tunnetaitojen harjoittelu, moniaistinen oppiminen, oppimisympäristön muokattavuus… Lista on pitkä — ja hyvästä syystä.

Mutta yksi asia unohtuu helposti. Aistit.



Me kyllä rakennamme satunnaisia aistiratoja ja -pajoja. Käytämme sormivärejä, soitamme musiikkia ja annamme lasten kokeilla, haistaa ja maistella. Silti aistit jäävät usein irralliseksi osaksi, eivätkä nivoudu osaksi jokapäiväistä opetusta ja vuorovaikutusta — vaikka juuri siihen niillä olisi eniten annettavaa.

Aistitiedon käsittely ei ole itsestäänselvyys

Yhä useampi varhaiskasvattaja tunnistaa ilmiön: lapsi kuormittuu ryhmätilanteissa, vetäytyy, ei keskity tai toimii impulsiivisesti. Usein taustalla on vaikeuksia aistitiedon käsittelyssä. Lapsi ei välttämättä itse osaa nimetä tai ymmärtää kokemustaan — mutta hän tuntee liikaa, liian nopeasti tai liian eri tavalla kuin muut.

Aistitiedon häiriöt vaikuttavat keskittymiseen, vuorovaikutukseen, leikkiin, oppimiseen ja ennen kaikkea hyvinvointiin.

Kirjavinkki: Aistitiedon käsittelyn vaikeudet

Aistitiedon käsittelyn vaikeudet -kirja tarjoaa oivalluksia, teoriaa ja käytännön ideoita juuri tähän haasteeseen. Se ei ole pelkkä tietopaketti, vaan inspiraatiota täynnä oleva käsikirja, joka auttaa sinua näkemään arjen tilanteet uusin silmin.

Kirjasta saat mm.:
• Käytännön esimerkkejä aistien huomioimisesta opetuksessa
• Vinkkejä aistikuormituksen purkamiseen ja ennaltaehkäisyyn
• Hauskoja yksityiskohtia ja ilmiöitä, joita voi käsitellä lasten kanssa (esim. vatsastapuhujan illuusio tai korvan labyrintit!)
• Materiaalia tiedepajoihin ja aistitietoiskuihin
• Tukea myös vanhempainiltoihin, esim. ruutuaikakeskusteluun


Lapsen sanoin “Hupiboksi” on käytännön sovellus sensitiivisyydestä

Kirjaa lukiessa voi syntyä omia sovelluksia, kuten tunteiden työkalupakki tai lasten nimeämä “hupiboksi”. Se on laatikko, johon on koottu rauhoittavaa, kehoa aktivoivaa ja aistikuormitusta purkavaa tekemistä — juuri niille lapsille, jotka tarvitsevat taukoa ryhmässä toimimisesta.

Tällaiset ratkaisut eivät vaadi ihmeitä, mutta ne edellyttävät kasvattajalta herkkyyttä havainnoida ja tukea yksilöllisesti.

Aistit eivät ole lisuke — ne ovat perusta

Kun aistit otetaan osaksi opetusta, ne tukevat paitsi oppimista, myös lapsen tunnetaitoja, itsesäätelyä ja hyvinvointia. Aistit voi yhdistää helposti kehonosien opetteluun, satuhierontaan, turvataitoihin, tunteiden tunnistamiseen tai vaikka mindfullness-harjoituksiin.

Ja mikä parasta — lapset rakastavat näitä hetkiä.

Onko aistit seuraava kehityskohteesi?

Jos mietit, mitä uutta voisit ottaa haltuun varhaiskasvatuksen arjessa, aistit ovat oiva lähtöpiste. Ne ovat aina mukana — halusimme tai emme. Kirjan avulla voit tietoisesti vahvistaa tätä näkymätöntä osa-aluetta ja tukea lapsia.

Aistitiedon käsittelyn vaikeudet ei ole vain kirja, se on herätys. Ehkä sinullekin seuraava inspiraation lähde?

Suosittelen kaikille kasvattajille, jotka haluavat kohdata lapsen kokonaisena — aisteja myöten.


Kirjoittaja varhaiskasvatuksen opettaja Outi Kosunen

Tilaa Outin kirjasuosituksia täältä!

Lue muitakin arvioita