Runsaasti sosiaalis-emotionaalista tukea tarvitseviin lapsiin, erityisesti ulospäin suuntautuneesti käyttäytyviin, kohdistuu arjessa paljon negatiivista huomiota.
Heidän toimintaansa joudutaan usein puuttumaan, eikä puuttuminen suinkaan ole aina lapsen myönteistä kehitystä tukevaa. Tällöin ilmeisenä vaarana on ajautua negatiiviseen kierteeseen, jossa suuren osan ajasta vievät lapsen toiminnan kielteinen rajaaminen ja jatkuva huomauttelu.
Rajaaminen ja huomauttelu kuitenkin vain korostavat lapsen kuvaa itsestään ongelmallisena ja muita häiritsevänä lapsena, jolloin hän saattaa jatkossa toimia kyseisen roolin mukaisesti. Negatiivisen kierteen katkaiseminen on ratkaisevan tärkeää ja kaiken lisäksi täysin mahdollista.
Eräs haastattelemani varhaiskasvatuksen opettaja kuvasi tilannetta, jossa hän huomasi, että kielteistä palautetta kohdistui toistuvasti yhteen lapseen. Hän keskusteli aiheesta yhdessä työyhteisönsä kanssa. Työyhteisössä päätettiin kiinnittää suurta huomiota siihen, että negatiivinen kierre katkaistaisiin ja kyseiselle lapselle annettaisiin positiivista palautetta tuntuvasti enemmän.
Opettaja kertoi, että vaste positiivisen palautteen ja lapsen myönteisemmän käyttäytymisen välillä oli välitön. Juuri edellä kuvatun kaltainen oman arjen tiedostava ja kriittinen tarkastelu on positiivisen muutoksen lähtökohta. Vaikka positiivisen palautteen antaminen saattaisi aluksi tuntua väkinäiseltä, se muuttuu nopeasti luonnolliseksi osaksi arkea.
Mikäli negatiivinen kierre on jatkunut jo pitkään, saattaa lapsen käyttäytyminen vaikuttaa niin haastavalta, että positiivisen palautteen antaminen on hyvin vaikeaa. Tällaisia tilanteita on kuitenkin pääsääntöisesti vähän, ja niitäkin voidaan lähestyä myönteisellä tavalla. Esimerkiksi erittäin uhmakkaasti tai levottomasti käyttäytyvän lapsen kanssa kannattaa lähteä liikkeelle kahdenkeskeisestä ajasta, jotta suhdetta aikuisen ja lapsen välillä voidaan parantaa.
Lähde: Liisa Ahonen
Haastavat kasvatustilanteet
Lämpimän vuorovaikutuksen käsikirja
haastava käyttäytyminen, koulutukset, vuorovaikutus, positiivinen pedagogiikka