Haluatko tiedon uusimmista ammattikirjoista ja tarjouksista? Tilaa uutiskirjeemme.
Hyviä tarjouksia LÖYTÖNURKASTA

Se mitä kerromme kehollamme, katseellamme ja äänensävyllämme, viestii lapselle aikeistamme paljon enemmän kuin ääneen lausutut sanat

Kirjoittanut: Liisa Ahonen - 24.5.2022

Oletko joskus tuntenut olosi hämmentyneeksi keskustellessasi vaikkapa puolisosi, ystäväsi tai työtoverisi kanssa? Onko sinusta tuntunut, että ääneen lausutuissa sanoissa itsessään ei ole mitään vikaa, mutta siitä huolimatta olosi on jokseenkin kurja?

Olet saattanut törmätä vuorovaikutustilanteen kaksoisviestiin, jossa vuorovaikutuksen verbaalinen viesti on ristiriidassa nonverbaalisen viestin kanssa. Esimerkkinä tällaisesta tilanteesta voisi olla se, että työtoverisi kehonkieli, ilmeet, eleet ja äänensävy kielivät loukkaantumisesta. Kielellisesti hän kuitenkin vakuuttaa, että kaikki on hyvin.

Tällaisia tilanteita kohtaa verrattain usein arjessa. Niiden puheeksi ottaminen voi olla vaikeaa, koska aikuisten vuorovaikutuksessa kieli on saanut niin suuren valta-aseman. Ongelmallista tilannetta selviteltäessä toinen saattaa kiihtyä ja korostaa puhutun kielen merkitystä entisestään: ”Miten niin vaikutan vihaiselta? Etkö kuullut, mitä sanoin? Kaikki on hyvin!

Nonverbaalisen vuorovaikutuksen rooli korostuu oleellisesti työskenneltäessä pienten lasten kanssa. Siinä missä aikuiset rakentavat keskinäisen vuorovaikutuksensa pääasiassa puhutun kielen varaan, tulkitsevat lapset vuorovaikutustilannetta kokonaisuutena.

Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä suurempaa roolia nonverbaalinen viestintä tilanteessa näyttelee. Kuitenkin myös jo kielellisesti kehittyneemmät lapset tulkitsevat aikuisten viestintää samalla tavalla kokonaisvaltaisesti.

Se mitä kerromme kehollamme, katseellamme ja äänensävyllämme, viestii lapselle aikeistamme paljon enemmän kuin ääneen lausutut sanat. Ylipäätään lapsi rakentaa kuvaa itsestään vuorovaikutuksessa häntä ympäröivän sosiaalisen todellisuuden kanssa, jonka muodostavat lapsen elämässä tärkeät ja merkitykselliset ihmissuhteet.

Ihmissuhteita syntyy paitsi lasta ensisijaisesti hoitaviin aikuisiin myös ammattikasvattajiin, sisariin, sukulaisiin, vertaisryhmän jäseniin ja harrastusten ohjaajiin. Lapsen kokonaisvaltainen kehitys nojaa hyvin voimakkaasti lapsen ja häntä ympäröivän sosiaalisen todellisuuden väliseen vuorovaikutukseen.

Vain vuorovaikutuksen avulla lapsi pääsee todella osalliseksi erilaisiin sosiaalisiin yhteisöihin. Osallisuus näissä yhteisöissä joko tukee tai haittaa lapsen vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Paradoksaalista onkin se, että lapsi, joka eniten tarvitsisi tukea sosiaalis-emotionaalisiin taitoihinsa ja siten kykyynsä olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa, saa usein osakseen negatiivisia kokemuksia ja jopa torjuntaa vuorovaikutustilanteista.

Vuorovaikutustaitoja kehittämällä kasvattajan pedagoginen toiminta muotoutuu laadukkaammaksi ja suhde lapsiin parantuu entisestään. Tästä syystä vuorovaikutuksen äärelle pysähtyminen on ratkaisevan merkityksellistä.

LÄHDE:
Liisa Ahonen
Haastavat kasvatustilanteet
Lämpimän vuorovaikutuksen käsikirja
TILAA.



TULE Tunnekasvatuksesta voimaa varhaiskasvatukseen -koulutuksiin



Kolmiosainen KT, kasvatuskonsultti Liisa Ahosen vetämä Tunnekasvatuksesta voimaa varhaiskasvatukseen -koulutussarja Zoomissa tänä syksynä. Koulutukset toimivat niin yksittäin kuin toisiaan tukevana kokonaisuutena. Jokaisesta koulutuksesta tulee katsottavaksi tallenne 2 viikon ajaksi. Ilmoittaudu nyt!

Artikkelin avainsanat:

koulutukset, vuorovaikutus, haastava käyttäytyminen, tunnetaidot

Arkisto:

2022

Syyskuu

Elokuu

Kesäkuu

Toukokuu

Huhtikuu

Maaliskuu

Helmikuu

Tammikuu

2021

Joulukuu

Lokakuu

Syyskuu

Elokuu

Chat - Asiakaspalvelija on paikalla

  • Hei, miten voin auttaa? Kirjoita kysymyksesi alla olevaan laatikkoon ja paina lähetä.