Lapsen ei-toivotun käyttäytymisen taustalla saattaa olla voimattomuutta, uskon puutetta omiin kykyihin tai huono itsetunto. Etenkin näissä tilanteissa on aina parempi kasvattaa hyvää kuin vain keskittyä epäonnistumisiin ja käyttäytymisen ei-toivottuihin kohtiin. Kun lapsi tuntee olonsa hyväksi, tämä näkyy myös käyttäytymisessä. Siksi pelkästään jo se pieni muutos, että alamme kiinnittää enemmän huomiota lapsen hyvään käytökseen ja onnistumisiin kuin epäonnistumisen hetkiin, auttaa usein tilannetta ja koko ilmapiiriä muuttumaan positiivisemmaksi.

Ei ole kuitenkaan helppoa pysähtyä niihin hetkiin, joissa kaikki menee hyvin, jos on aiemmin puuttunut tilanteisiin vain silloin, kun on ollut pakko. Mistä voisin kehua? Mitä kaunista voisin lapselle sanoa? Kun kääntää katseen lapseen, kasvoille nousee automaattisesti hymy, joka välittää lapselle tärkeän viestin: "Hei, minä näen sinut! Ihanaa nähdä." Harjoittelemalla voi kuitenkin edetä tässäkin asiassa. Kuten maratonille harjoitellessa, jokapäiväinen pieni treeni vie lopulta maaliin. Tämä myös laajenee helposti, ja hetken kuluttua voi huomata bongaavansa samoja asioita, luonteenvahvuuksia ja hyviä asioita myös puolisosta, ystävistä ja työkavereista. Pienillä muutoksilla on usein suurin vaikutus.

Hyvään tarttumisen kolme ohjenuoraa:

1. Muista antaa paljon kehuja myös siitä, että lapsi on olemassa.

2. Osoita huomiota ja kehuja lapselle myös silloin, kun lapsi käyttäytyy ei-toivotusti.

3. Vaikka sanomme käyttäytymiselle ei, sanomme lapselle aina kyllä. Rakkautemme lasta kohtaan pysyy, eikä sitä tarvitse ansaita hyvällä käyttäytymisellä.


Teksti on Positiivinen kasvatus -kirjasta.

Tämä käytännönläheinen teos opastaa kasvattajia ja vanhempia toteuttamaan positiivista kasvatusta arjessa. Kirjasta saa helposti toteutettavia työkaluja, joiden avulla voi lisätä lapsen ja aikuisen yhteyttä, opettaa hyvinvointi- ja tunnetaitoja sekä puuttua rakentavasti ei-toivottuun käyttäytymiseen.

TILAA KIRJA TÄSTÄ JOULUTARJOUSHINNALLA 19,90 € / kpl (norm. 37 €).