Tiimityö on asia, johon kannattaa panostaa. Vastikään on ilmestynyt JOPA KAKSI KIRJAA tukemaan ja kehittämään tiimityötä varhaiskasvatuksessa. Tässä 10 ajatusta näistä huippukirjoista:

1. Avainasemassa laadukkaassa varhaiskasvatuksessa sekä henkilöstön ja lasten hyvinvoinnissa on ennen kaikkea toimiva tiimityö.
Kirjasta Tiimin voima varhaiskasvatuksessa

2. Mikäli päiväkodissa on totuttu keskustelemaan asioista, on siellä helpompi tuoda esille myös eriäviä mielipiteitä. Erityisopettaja kertoi tilanteesta, jossa kaksi työntekijää oli suuttunut toisilleen Halloween-juhlista. Molemmat työntekijät olivat ymmärtäneet, että toinen työkaveri ei halunnut järjestää juhlia, mikä johti siihen, ettei juhlia järjestetty, mutta työntekijät olivat silti vihaisia toisilleen. Halloweenin jälkeen tämä tilanne selvisi, kun erityisopettaja kysyi tiimiltä, oliko heillä ollut juhlia. Tässä työyhteisössä ei ollut sellaista keskustelukulttuuria, jossa asianomaiset olisivat tottuneet käsittelemään avoimesti erimielisyyksiä.
Kirjasta Näin johdat varhaiskasvatuksen tiimiä

3. Koska päiväkodeissa töitä tehdään ennen kaikkea tiiminä, pitää tiimityön ihan todella olla toimivaa, jotta voidaan puhua laadukkaasta pedagogiikasta. Koska tiimi on aina osiensa summa, tulee jokaisella tiimin jäsenellä olla tahtoa kehittyä omassa työssään.
Kirjasta Tiimin voima varhaiskasvatuksessa

4. Jokainen työyhteisön jäsen osallistuu työkulttuurin muotoutumiseen, halusivat he sitä tai eivät. Olipa työntekijä passiivinen tai aktiivinen, hänen toimintansa lähettää aina viestin muille työntekijöille, jotka tulkitsevat ja muuttavat omaa toimintaansa ja suhtautumistaan toimijaa kohtaan.
Kirjasta Näin johdat varhaiskasvatuksen tiimiä

5. Sopiva ripaus erimielisyyttä positiivisesti ymmärrettynä haastaa arvioimaan erilaisia toimintatapoja ja käytänteitä. Näin avautuu reitti pedagogiikan kehittämiselle ja samalla vahvistuu jokaisen kokemus siitä, että yhdessä meillä on paljon paremmat mahdollisuudet onnistua työssämme.
Piia Roos kirjassa Tiimin voima varhaiskasvatuksessa

6. Tarvitsemme toimintakulttuurin muutosta, jossa muistamme, että yhteinen osaamisen kehittäminen lähtee siitä, että teemme työtä yhdessä toisiltamme oppien. Osaamisen kehittämistä voivat auttaa vaikkapa seuraavat kysymykset tiimissä:
• Mitä tarkoitit tuolla, kun sanoit minulle asian x?
• Voisitko kertoa ajatuksestasi lisää?
• Miten voisin auttaa sinua lapsen c kanssa?
• Huomasin äsken, että tilanne näytti aika kuormittavalta. Olinko oikeassa?
Katja Sirvio kirjassa Näin johdat varhaiskasvatuksen tiimiä

7. Sensitiivisyyteen liittyy vahvasti emotionaalinen tilannetaju, jonka avulla voi arvioida, miten toinen tulisi kohdata tilanteessa. Luonnehdin sensitiivisyyttä usein sydämen kompassiksi, joka ohjaa huomaamaan, kaipaako toinen tilanteessa esimerkiksi lempeää myötätuntoa tai innostunutta rohkaisua.
Kirjasta Tiimin voima varhaiskasvatuksessa

8. Tiimissä olisi tärkeää tunnistaa yksilöllisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat työntekoon ja siihen sitoutumiseen. Tähän vaikuttavat tiimin jäsenen elämäntilanne mutta myös se, missä vaiheessa työuraa tiimin jäsen on.
Kirjasta Näin johdat varhaiskasvatuksen tiimiä

9. Minäviesti, kuten ”Minusta tuntuu, ettei lasten osallisuus ruokailussa toteudu riittävän hyvin, koska lapset eivät saa annostella ruokaa itse lautaselleen”, avaa väylää keskustelulle ihan eri tavalla kuin väittämä, joka esitetään absoluuttisena totuutena tai toista syyttävään sävyyn: ”Lasten osallisuus on kyllä kaukana ruokailusta. Aikuiset annostelevat ruokaa lautasille lasten mielipiteistä piittaamatta.”
Kirjasta Tiimin voima varhaiskasvatuksessa

10. Avoin keskustelu ei aina ole helppoa, koska eriävät mielipiteet voivat joskus tuntua henkilökohtaiselta kritiikiltä. Uskallus keskustella, niin puhua kuin kuunnellakin, kehittyy harjoittelemalla.
Kirjasta Näin johdat varhaiskasvatuksen tiimiä

Klikkaa kirjoihin: