Tweet

Mitä on tunteiden oikeaksi vahvistaminen eli validoiminen?

Tunteiden validoiminen eli niiden oikeaksi vahvistaminen on tehokas keino auttaa lasta tulemaan kuulluksi tilanteissa, joissa hänellä on voimakas tunnetila.

Validoiminen tarkoittaa sitä, että aikuinen näyttää sanoin ja teoin ymmärtävänsä lapsen tunnekokemuksen. Se on tärkeä keino, jota voi käyttää myös parisuhteissa, ystävyyssuhteissa ja työelämässä. Myötätuntoinen toisen asemaan asettuminen onnistuu, vaikka ei olisi samaa mieltä asioista.

Tunteiden oikeaksi vahvistaminen on paitsi lapsen tunnetilan sanoittamista myös esimerkiksi ymmärryksen osoittamista siitä, että kuka tahansa voisi lapsen tilanteessa kokea asian vastaavalla tavalla. Vaikka lapsi ei koe samaa tunnetta kuin aikuinen, aikuinen voi näyttää tunnistavansa, mitä lapsen mielessä liikkuu, ja pitävänsä sitä hyväksyttävänä.

Tunteiden vahvistaminen auttaa lasta kokemaan tulevansa kuulluksi, vaikka asiat eivät menekään hänen haluamallaan tavalla. Kun lapsen tunnekokemus tulee vahvistetuksi, hän pystyy paremmin ottamaan vastaan aikuisten ohjauksen ja neuvot. Kun lapsen tunnetta validoi, tunne voi aluksi hetkellisesti yltyä mutta menee nopeammin ohi.

Monet aikuiset eivät validoi lapsen tunnekokemuksia arjessa. Kun lapsi itkee, ettei halua laittaa kurahousuja, vanhemmat ja kasvattajat asettuvat ylijärkevään asemaan: ”Siellä sataa, siellä kastuu, joten sateella me laitamme kurahousut!”

Suomalainen kasvatuskulttuuri ei ole aiemmin tukenut tunteiden vahvistamisen taidon kehittymistä perhe-elämässä. Niinpä monet vanhemmat ovat saaneet ehkä vain niukasti mallia validoimiseen omassa lapsuudessaan. Validoiminen voi kuitenkin helpottaa arkea merkittävästi. Sen ansiosta lapsi kokee, että aikuinen ottaa huomioon hänen tunnetilansa, vaikka tosiasiat eivät muutu. ”Tiedän, että inhoat kurahousuja! On tosi kurja laittaa niitä päälle, mutta tänään niitä valitettavasti tarvitaan, kun sataa noin kovasti.”

Myös kouluikäinen lapsi kaipaa kuulluksi tulemisen kokemusta. Kouluikäisen lapsen ongelmat ovat erilaisia kuin pienen lapsen, mutta niidenkin herättämiä tunteita voi yhä vahvistaa ymmärtävästi eläytyen. Jos lapsella on riitatilanne kaverin kanssa tai sattui epäonnistuminen jalkapallopelissä, ensimmäisenä ei välttämättä kannata mennä selvittelemään kaverin ovelle asiaa tai avautumaan valmentajalle asiasta. Ihan ensin kannattaa validoida lapsen tunnetilaa: ”Harmi, että sinulle kävi näin! On varmasti vaikeaa, kun parhaan kaverin kanssa tulee riitaa." ”On ihan ymmärrettävää, että jalkapallopelin sattumus itkettää sinua. Ketä tahansa surettaisi tuossa tilanteessa.”

Myötätuntoinen eläytyminen toisen tunnetilaan kantaa keinona silloinkin, kun lapsi tulee teini-ikään. Vaikka et hyväksyisi kaikkea lapsen tai nuoren toimintaa, voit osoittaa ymmärtäväsi häntä. Validointi ei kuitenkaan tarkoita säälimistä tai lapsen tai nuoren tuhoavan käytöksen hyväksymistä. Se tarkoittaa yksinkertaisesti toisen ihmisen asemaan asettumista ja sen viestimistä.

• Ei näin: ”Miksi itket tuota Lego-juttua? Rakenna uusi vain. Sillähän homma ratkeaa.”
• Vaan näin: ”Sun Lego-rakennelma meni äsken mäsäksi. Taidat olla siitä tosi pettynyt. Ihan varmaan tuntuu tosi kurjalta!”

• Ei näin: ”No käy katsomassa, onko joku muu kaveri kotona. Turha siinä on rähistä.”
• Vaan näin: ”Otso ei lähtenytkään sun kanssa ulos tänään. Voin kuvitella, miten pettyneeltä tuntuu.”

Lähde: Riikka Riihonen — Minna Koskinen — Mira Piitulainen (kuv.)
Kuinka kiukku kesytetään?
Lasten aggressiokasvatus

LISÄÄ VINKKEJÄ:
TILAA KIRJA TÄSTÄ.