Mitä sinä olet valmis tuomaan omalta osaltasi vuorovaikutukseen?
Määräily, komentelu, varoittelu, uhkailu, saarnaaminen, syyllistäminen, valmiit ratkaisut, luennointi, tuomitseminen, moittiminen, arvostelu, myötäily, nimittely, leimaaminen, säälittely, kyseleminen, urkkiminen, kuulusteleminen, vetäytyminen, puheenaiheen vaihtaminen, leikiksi lyöminen…Jokainen on varmasti joskus syyllistynyt johonkin näistä vuorovaikutuksen kompastuskivistä. Näissä tilanteissa toisen ongelmaa joko väheksytään tai se yritetään jotenkin sivuuttaa sen sijaan, että syvällisesti keskityttäisiin siihen, mitä toisella on sanottavana.
Lasten vuorovaikutus- ja tunnetaidoista puhutaan paljon ja niiden tukemiseen löytyy monenlaista materiaalia. Joskus tulen ajatelleeksi, että ei ihme, jos lapset kompastelevat vuorovaikutustaidoissa, kun kaikki aikuisetkaan eivät niitä vielä hallitse.
Varhaiskasvatuksessa on erityisen tärkeää, että aikuisilla on itselläänkin hyvät vuorovaikutustaidot sekä into oppia uutta. Malliesimerkin voima on yksi parhaimpia keinoja tukea lasten vuorovaikutusta. Toimiva vuorovaikutus -kirja ottaa huomioon juuri aikuisten välisen vuorovaikutuksen. Ja toki kirjasta on hyötyä alalle kuin alalle. Joka alalla ei välttämättä kiinnitetä asiaan yhtä paljon huomiota kuin varhaiskasvatuksessa.Toista kunnioittava vuorovaikutus on aina ollut minulle itselle hyvin tärkeä asia. Se on ollut myös hyvin luontevaa niin kauan kuin muistan. Toimiva vuorovaikutus ei kuitenkaan vaadi synnynnäisiä taitoja, vaan siitä voi aina oppia uutta.
Vuorovaikutustaitojen tietoinen opiskelu auttaa tunnistamaan erilaiset vuorovaikutustilanteet sekä toimimaan niissä itseä ja toisia arvostavalla tavalla. Kirjassa käydään läpi keskeiset tunne- ja vuorovaikutustaidot sekä tutustutaan arkea helpottaviin työkaluihin, jotka auttavat tunnistamaan vuorovaikutustilanteisiin liittyviä tunteita ja tarpeita, kehittämään tilannetajua, selkiyttämään viestintää sekä ratkaisemaan ristiriitoja. Lisäksi niitä voi käyttää myös ennaltaehkäisemään ristiriitojen syntymistä.
Kirjan avattuasi et pääse ainoastaan tutustumaan näihin työkaluihin, vaan pääset harjoitusten avulla myös kehittämään omia vuorovaikutustaitojasi esimerkiksi näillä osa-alueilla:
Minätietoisuus — mieti omien tunteiden, toiveiden ja pyrkimysten ymmärtämistä ja hallintaa.
Itsensä johtaminen — pohdi tavoitteiden asettelua ja niiden toteuttamista.
Sosiaalinen tietoisuus — empatian kokeminen ja sen osoittaminen.
Ihmissuhdetaidot — myönteisten ihmissuhteiden rakentaminen ja ylläpito.
Vastuullinen päätöksenteko — eettisesti kestävä päätöksenteko.
Kaikkiin näihin vuorovaikutustaitoihin liittyy erilaisia hyvän vuorovaikutussuhteen työkaluja, joista jokaisen on hyvä miettiä, mihin itse kannattaisi keskittyä enemmän, ja mikä osa-alue sujuu paremmin.
Itse esimerkiksi koen, että minulla on aika hyvin hallussa itsensä ilmaisemiseen ja ongelman tarttumiseen liittyvät minäviestit eli omasta puolesta puhumisen taito, jolloin toisen ihmisen syyttelylle ei jää sijaa. Ja vaikka kuuntelun taidotkin (toisen ihmisen passiivinen ja aktiivinen kuuntelu) koen itselläni suhteellisen hyviksi, niin toisinaan juttua tulee kuitenkin niin paljon, että olisi hyvä harjoitella minäviestien ja kuuntelun vuorottelua eli kuuntelulle vaihtamista.
Muita työkaluja ovat aiemmin listaamieni kompastuskivien välttäminen sekä ongelmatilanteiden käsittelyyn liittyvät molemmat voittavat —menetelmä, jossa jokaisen toiveet ja tarpeet otetaan huomioon, sekä arvoristiriitojen käsittelytaidot. Kuuntelun taitoa voidaan soveltaa myös itseen osana minätietoisuuden lisäämistä. Tälle työkalulle kirjassa on annettu nimi aktiivinen minän kuuntelu.
Nämä työkalut ovat tärkeitä ihmissuhteisiin liittyvien pulmien tiedostamisessa ja tunnistamisessa, mutta niistäkään ei ole hyötyä, jos kunnioitus toista ihmistä kohtaan puuttuu. Vuorovaikutuksen perusta on oltava ensin kunnossa. Oikeanlaisella asenteella on suuri merkitys. Mitä sinä olet siis valmis itsessäsi tutkimaan ja tuomaan omalta osaltasi vuorovaikutukseen?
Kirjoittaja Outi Kosunen