Tweet

Stressin säätelyä ei voi oppia yksin

Ote Stressin säätely -kirjasta

Ihminen ei oikeastaan ole yksilö vaan aina tavalla tai toisella yhteydessä toisiin.

Ilman yhteyttä muihin ihmisen kokemukset eivät kertaannu, mieli jää jalostumatta ja sen varastot tyhjenevät.

Ihmisen kokemukset omasta itsestään heijastuvat toisten kautta, ja syvä tuntuma omasta olemassaolosta saavutetaan vain suhteessa muihin.

Voi vain kuvitella, miten hyvä ja täyteläinen olo on silloin kun muut ilmaisevat hyväksyvänsä sinut juuri sellaisena kuin olet. Epämukava ja levoton olo on puolestaan käsin kosketeltavaa, kun kokee tulleensa väärinymmärretyksi tai torjutuksi. Yhteys toiseen on silloin katkennut, ja säröt yhteydessä ovat yksi voimakkaimmista stressijärjestelmän käynnistäjistä.

Länsimaisen ihmiskuvan erehdys on ollut pyrkimys erottaa yksilö omaksi erilliseksi yksikökseen. Tämä ei vastaa ihmisenä olemisen todellisuutta: ihminen tarvitsee toisia. Tarvetta kanssasäätelylle on esimerkiksi silloin kun aistimusten tempo tai voimakkuus ylittää mielen kyvyn hallita niitä. Silloin on vaikeaa ohjata itseä oikeaan suuntaan aivan kuten taitamattoman ihmisen on vaikeaa pitää vene kurssissa tuulen yllättäen yltyessä.

Aistimusten emotionaalinen sävy on säätelyn perusperiaatteiden näkökulmasta yhdentekevää. Sekä mielihyvän sävyttämien että tuskallisten aistimusten voima voi ylittää senhetkisen säätelykyvyn, jonka jälkeen mieli ei pysty toimimaan joustavasti. Kun säätelyn rajat ylittyvät, yhteys katkeaa ja syntyy voimakas epäjärjestyksen tila. Ihminen on silloin reaktiivisimmillaan ja valmiina taistelemaan, pakenemaan tai jähmettymään.

Yhteyden palautuminen rauhoittaa kuohuvan järjestelmän, jolloin jäsentynyt toiminta pääsee jatkumaan. Kanssasääteleminen tarkoittaa asettautumista yhteyteen lapsen tai yhtä lailla kuohuksiin joutuneen aikuisen kanssa. Kaikki voivat joskus suistua pois hallitun säätelyn alueelta, eikä siinä ole mitään epänormaalia. Useimmilla on jonkinasteisia kokemuksia kanssasäätelyn voimasta esimerkiksi silloin kun on joutunut pois tolaltaan. Toisen myötätuntoinen huomio, rauhoittava ääni, käden olkapäälle laitto tai selän silittäminen tuntuu tyynnyttävältä.

Yhteys toiseen ihmiseen on luonnon meille antama tapa palauttaa mielen järjestelmä jäsentyneeseen tilaan. Yhteyden palautuminen on äärimmäisen palkitsevaa ja aivoja ravitsevaa.

Taitava aikuinen oppii havaitsemaan sen lapsen käyttäytymisen pienistä muutoksista, pälyilevästä katseesta tai vaikkapa sulkeutuneesta ilmeestä. Silloin on toimittava ja kytkettävä lapsi takaisin verkkoon. Toistuvat ja pitkään jatkuvat säröt ilman uuden yhteyden mahdollisuutta voivat estää kehityksen, vahvistaa haitallisia toimintamalleja ja johtaa syrjäytymiseen.

Lähde: Nina Sajaniemi — Eira Suhonen — Mari Nislin — Jukka E. Mäkelä
Stressin säätely
Kehityksen, vuorovaikutuksen ja oppimisen ydin
PS-kustannus, 2.painos, 2020

TILAA KIRJA TÄSTÄ.