Tweet

Mitä itsesäätely on?

Ote kirjasta Näin tuet lapsen itsesäätelyä

Itsesäätelyllä tarkoitetaan lasten kehittyvää taitoa malttaa mielensä ja jarruttaa toimintaa tilanteissa, jotka käynnistävät välittömän toiminnan tarpeen.

Lasten elämässä sellaisia tilanteita ovat muun muassa pettymystä, mielipahaa, jännitystä, pelästymistä ja turhautumista aiheuttavat hetket.

Itsesäätelyn kyvyn on joskus ajateltu olevan synnynnäinen ja muuttumaton ominaisuus — joillakin vain on itsekuria ja mielenmalttia enemmän kuin toisilla.

Nykykäsityksen mukaan itsesäätely on kuitenkin mukautuva ja monitahoinen taito, jonka vahvistuva toiminnanohjaus mahdollistaa. Säätely ei ole pysyvä ominaisuus, vaan se muuttuu jatkuvasti aivojen neurobiologiseen kehitykseen nivoutuen. Se on kaikessa toiminnassa läsnä oleva prosessi, joka vahvistuvan toiminnanohjauksen avulla säätää sekä sisäistä tasapainoa että ulkoista käyttäytymistä tilanteeseen sopivaksi.

Lapselle tämä tarkoittaa jatkuvaa tasapainoilua tunteita, ajattelua ja käyttäytymistä kiihdyttävien ja hillitsevien sisäisten ja ulkoisten toimintaimpulssien välillä.

Säätelyä kohdistuu paitsi lapsen ulospäin näkyvään käyttäytymiseen myös hänen sisäiseen kykyynsä säädellä monenlaisia tilanteessa viriäviä tunteitaan sekä omaa ajatteluaan ja havaitsemistaan.

Tähän monimutkaiseen, aktiiviseen ja kehittyvään tapahtumasarjaan vaikuttavat monet sisäiset ja ulkoiset tekijät. Näistä merkittävimpiä ovat lasten ja heitä hoivaavien aikuisten yksilölliset ominaisuudet, vuorovaikutus ja käytettävissä olevan energian määrä.

Päiväkotien säännöt ja rutiinit, vertaissuhteissa esiintyvät ristiriidat, kasvavat vaatimukset ja monet uudet asiat voivat saada syvälle ihmisen biologiaan kytketyn reaktiivisuuden heräämään.

Lapset saattavat joutua tunnekaappauksen valtaan, jolloin käyttäytyminen muuttuu levottomaksi, uhmakkaaksi, aggressiiviseksi, vetäytyväksi tai ahdistuneeksi. Tunnekaappaus käynnistyy lapsilla helposti, koska sen välttämiseen tarvittaisiin aivojen etuotsalohkon toimintaa jarruttavaa kontrollia.

Etuotsalohko on lapsilla vasta rakenteilla, joten se väsyy helposti ja menettää ohjaavan otteensa.

Etuotsalohkon toimintojen vaimentuessa kenelläkään — lapsella tai aikuisella — ei ole hermostollisia edellytyksiä malttaa mieltään tai punnita tekojensa seurauksia. Tämä taito vahvistuu kehityksen ja oppimisen edetessä — kun sille annetaan mahdollisuus ja kun sitä harjoitellaan.

Lähde:
Taina Sainio — Riikka Pajulahti — Nina Sajaniemi
Näin tuet lapsen itsesäätelyä
Hyvinvoinnin pedagogiikka varhaiskasvatuksessa
PS-kustannus, 2020

Miten itsesäätelyä harjoitellaan? Vinkkejä uutuuskirjasta!

Kirjassa kuvataan käytännönläheisesti, miten ihmisen aivoista ja kehosta rakentunut neurobiologinen koneisto toimii ja miksi sen tunteminen on tärkeää. Aivojen toiminnasta, oman ja toisten kehon merkkien tunnistamisesta, rauhoittumisesta ja mielen malttamisesta kerrotaan ainutlaatuisen lapsilähtöisesti.

TILAA.