Tweet

Mitä tehdä, kun lapsi pelkää?

Pienet lapset vasta harjoittelevat tunteidensa säätelemistä. Keskeistä on kyky tunnistaa ja nimetä omia tai toisten tunteita. Tunteet ovat ilmiöinä melko abstrakteja, ja on hyvin tavallista, että tunteet menevät lasten puheessa sekaisin. Esimerkiksi suru saatetaan nimetä kiukuksi. Toki erilaiset tunteet voivat esiintyä yhtä aikaa tai lomittain.

Lapset kokevat tunteet hyvin kokonaisvaltaisesti koko kehollaan. Tästä syystä tunteiden tunnistamisessa auttaa, kun huomiota suunnataan siihen, miltä tunteet tuntuvat kehossa. Hiljalleen lapset oppivat kehollisia viestejään seuraamalla tunnistamaan ja nimeämään tunteitaan myös itsenäisesti. Tästä huolimatta aikuisten apua tarvitaan etenkin voimakkaiden tunteiden säätelyyn vielä pitkään.

Kerro lapselle pelosta esim. näin omin sanoin:
Joskus mielikuvitus on hupsu ja se voi saada meidät pelkäämään tai jännittämään asioita.

Usein pelkäämme asioita, jotka eivät ole meille tuttuja vaan tuntuvat meistä vierailta tai oudoilta. Esimerkiksi meidän mielestämme oudosti puhuvat tai liikkuvat ihmiset, vieraat paikat tai vaikkapa hämähäkit saattavat tuntua pelottavilta. Tällöin mielikuvitus saattaa ottaa meistä vallan ja pelko alkaa ohjata toimintaamme.

Jos rohkaistumme tutustumaan vierailta ja oudoilta tuntuviin asioihin, saatamme huomata, etteivät ne olekaan niin pelottavia.

Pelkoa voi käsitellä myös esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla:

• Mitä eroa on pelolla ja jännittämisellä?

Määritellään yhdessä lasten kanssa, miltä tuntuu, jos odottaa jotain oikein kivaa tapahtuvaksi. Epävarmuus ja jännitys voivat saada myös jalat ja kädet tärisemään ja puheen kutistumaan kuiskaukseksi. Tällöin jännitys lähenee tunteena pelkoa.

• Miten pelon tunteen tunnistaa?
Pelosta kannattaa puhua lasten omista kokemuksista käsin. Lapsia voi ohjata muistelemaan jotain pelottavalta tuntuvaa tilannetta ja kuulostelemaan, miltä pelko tuntui kehossa. Tarkoituksena on tavoittaa kehollisia viestejä, jotka liittyvät pelkoon. Pelko saattaa tuntua esimerkiksi vapisevana äänenä, palana kurkussa tai kipristelynä vatsanpohjassa.

• Miten tunnistaa tilanteet, joissa pelkääminen toimii suojana?
Lasten on tärkeää ymmärtää, että kaikilla tunteilla on oma ainutlaatuisen tärkeä tehtävä elämässämme. Myös pelkoon liittyy paljon hyviä puolia. Pelko ohjaa meitä myös harkitsemaan ennen toimintaa. Saatamme vahingossa kiivetä esimerkiksi liian korkealle puuhun, jolloin meitä alkaa pelottaa. Pelko saa meidät toimimaan varovaisemmin. Sen sijaan, että hyppäisimme vaarallisesti maahan, muutumme varovaisiksi. Katsomme huolellisesti, mihin asettelemme kätemme ja jalkamme, jotta pääsemme turvallisesti takaisin maan kamaralle.

• Miten pelottavissa tilanteissa pitää toimia?
Tähän keskusteluun kannattaa käyttää paljon aikaa ja vaivaa, sillä se on loistava tilaisuus keskustella lasten kanssa myös tärkeistä turvataidoista. Lapsia kannattaa ohjata siihen, että ennen toimintaa on hyvä pysähtyä ajattelemaan. Kiireessä aikuisten ohjeet unohtuvat helposti.

Keskustelkaa esimerkiksi näistä:
Tilanteet:
• Kaveri yllyttää sinua kiipeämään leikkimökin katolle, mutta sinua pelottaa. Miten toimit?
• Näet maassa pelottavalta tai vieraalta näyttävän esineen. Miten toimit?
• Vieras aikuinen pyytää sinua autoonsa. Miten toimit?
• Sinua on kiusattu, etkä uskaltaisi enää mennä päiväkotiin, harrastukseen tai pihaan leikkimään. Miten toimit?

Voimahahmo

Yksi melko paljon käytetty tunneharjoitus on oman voimahahmon luominen. Voimahahmoksi sopii esimerkiksi supersankari tai eläin, kuten kotka tai hevonen. Voimahahmon ideana on muistuttaa lasta, että hänellä itsellään on paljon ainutlaatuisia ja upeita ominaisuuksia, joita hän voi oppia hyödyntämään tunteidensa ja mielikuvituksensa säätelemisessä.


Lähde: Avril McDonald
Jukka Hukka ja varjohirviö
Pelon ja jännityksen kesyttäminen
PS-kustannus, 2018
Teksti: Liisa Ahonen www.kasvusto.fi

Liisa on kirjoittanut kirjat Haastavat kasvatustilanteet ja Vasun käyttöopas.

Jukka Hukka ja varjohirviö nyt jäsenille kympillä (norm. 25 €)!

Jukka Hukka on kutsunut kaverinsa yökylään majaansa. Kun on aika sammuttaa valot, Jukka Hukan salainen pimeänpelko paljastuu.

Hämähäkki opettaa Jukka Hukalle loitsun, jonka avulla pelottavia asioita voi karkottaa. Loitsu toimii niin hyvin, että kaveritkin haluavat kokeilla, tehoaako se heidän pelkäämiinsä asioihin.

Elämä voi joskus olla pelottavaa, mutta on mainioita konsteja, joiden avulla pelottavat asiat voi saada tuntumaan vähemmän pelottavilta. Niillä voi myös hieman hassutella!

Ihastuttavasti kuvitettu Jukka Hukka -kirjasarja sisältää viisi satukirjaa, jotka on suunnattu 4—7-vuotiaille. Lorumuotoiset sadut ja niiden rakastettavat hahmot auttavat käsittelemään haastavia tunteita lasten kanssa. Saduissa käsitellään muun muassa rauhoittumista, itsetuntoa, ystävystymistä, ahdistusta, pelkoa ja menetystä.

Kuhunkin kirjaan on koottu ideoita ja tehtäviä satuun liittyvien tunnetaitojen harjoittelemiseksi lasten kanssa. Ne on koonnut KT Liisa Ahonen.

TILAA TÄSTÄ.
Kaikki Jukka Hukka -kirjat.