Taisto Lehtinen — Pirjo-Leena Koivunen
Kasvu kiikarissa
Havainnoinnin käsikirja varhaiskasvattajille
Pitelen kädessäni kirjaa, mistä olen pitkään haaveillut; nimittäin Pirjo-Leena Koivusen ja Taisto Lehtisen: ”Kasvu kiikarissa — Havainnoinnin käsikirja varhaiskasvattajille”.
Lasten kehityksen ja toiminnan havainnoimisesta on puhuttu jo hyvän aikaa, mutta vasta nyt havainnoimisen perimmäinen merkitys on avattu kunnolla auki. Vaikka havainnointi on tärkeä osa varhaiskasvatusta, saattaa se monivaiheisuutensa takia jäädä helposti puolitiehen irrallisiksi dokumenteiksi kaappiin ilman, että tuloksia saataisiin riittävästi hyödynnettyä käytännön toiminnassa ja sen kehittämisessä.
Kirja vastaa seikkaperäisesti havainnoinnin kolmeen tärkeään kysymykseen: mitä, miten ja miksi? Se auttaa havainnoimaan tarkoituksenmukaisia asioita oikeiden syiden takia ja viemään prosessin loppuun saakka.
Kirja on jaettu kahteen osaan: toiminnan kehittämiseen havainnoimalla sekä lasten yleiseen kehitykseen ja sen haasteisiin. Ilman pohjatietoa lasten kehityksestä havainnoiminenhan on mahdotonta. Lisäksi kirjassa on lukuisia erilaisia lomakkeita, taulukoita ja kuvioita havainnointia ja havainnointitulosten arkeen linkittämistä helpottamaan.
Kirjassa käydään läpi havainnoiminen vaihe vaiheelta. Siihen kuuluu enemmän osia kuin mitä ehkä ensi alkuun tulisi ajatelleeksikaan: havainnointi, dokumentointi, analysointi, tulkinta, toiminnan suunnittelu, toiminnan toteuttaminen, tukitoimien järjestäminen, arviointi sekä toiminnan kehittäminen.
Kirjassa annetaan paljon esimerkkejä erilaisista tilanteista, joita voi havainnoida. Esimerkit kattavat niin arkiset perustilanteet, toimintatuokiot kuin uudet ja vieraammatkin tilanteet (esim. retket) -kiusaamista unohtamatta.
Havainnoimisesta on mahdollista saada apua esimerkiksi johonkin huolestuttavaan piirteeseen lapsen käyttäytymisessä. Havainnointi tuo myös näkemystä asiaan, mistä et välttämättä ole aivan varma.
Kirjan luettuasi et ole ongelmatilanteessa pelkästään erityislastentarhanopettajan /erityisopettajan satunnaisten käyntien varassa, vaan saat ”kättä pitempää” heti ongelman esiinnyttyä työtiimisi kanssa mietittäväksi.
Tällaisella moniammatillisella havainnoimisella saadaan myös lapsen tuen tarve ja tarvittavat tukitoimet kohdistettua nopeammin ja tarkemmin oikeille urille.
Vaikka kirja keskittyy lasten kehityksen ja toiminnan havainnointiin, pureutuu se myös kasvattajien, toimintaympäristön ja vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön arviointiin.
Myös vanhempien kanssa keskustelu helpottuu, kun voit kertoa ajatuksistasi tukeutuen havainnoimiisi tilanteisiin. Onhan havainnoista huomattavasti helpompi kertoa ja ottaa myös tietoa vastaan kuin tunteiden pohjalta esitettyyn asiaan.
Huolen puheeksioton helpottamisen lisäksi se antaa tärkeää tietoa lasten vahvuuksista ja taidoista, joita hyödyntämällä on helppoa mukauttaa toiminta entistä lapsilähtöisemmäksi, ja sen myötä varhaiskasvatus entistä laadukkaammaksi ja yksilöllisemmäksi.
Uskon, että kirjan luettuasi saat havainnoimiseen rutkasti käytännöllisiä ja konkreettisia apuvälineitä sekä ymmärrät entistä selvemmin ja kokonaisvaltaisemmin, miksi havainnoiminen on niin tärkeää ja mihin sekä miten suuressa mittakaavassa siitä on tarkalleen ottaen hyötyä.
Outi Kosunen
Takaisin muihin kirja-arvioihin>>