Tutkimusmatka omaan kasvattajuuteen
Haastava käyttäytyminen ei johdu lapsen valinnasta käyttäytyä ongelmallisesti, vaan kyvyttömyydestä toimia eri tavalla tilanteessa, jossa ei ole aikuisen tukea. Tämän kun ymmärtää, on helppo nähdä tukea tarvitseva lapsi haastavan käyttäytymisen takana ja kohdata lapsi sillä empaattisuudella, jonka hän ansaitsee. Asian ymmärtämiseen ja sisäistämiseen auttaa tutustuminen aihealueeseen, missä Haastavat kasvatustilanteet -kirja on oiva apuväline.Haasteiden edessä kasvattaja voi ymmärryksestä huolimatta kokea olonsa neuvottomaksi vailla riittäviä keinoja tukea tarjotessaan. Lapsen haasteisiin vastaaminen voi olla hyvinkin vaikeaa ja voimia kuluttavaa. Lisäksi sosiaalis-emotionaalisen tuen tarve on lisääntynyt jatkuvasti. Tilannetta ei auta myöskään resurssipula ja suuret lapsiryhmät. Sen vuoksi jokaisen kasvattajan olisi syytä perehtyä perusteellisesti haastavisssa kasvatustilanteissa toimimiseen.
Haastavat kasvatustilanteet jakaantuu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa keskitytään lapsen sosiaalis-emotionaalisiin taitoihin ja niiden tukemiseen. Toinen osa pureutuu vuorovaikutuksen merkitykseen (arvot, uskomukset, kasvattajan omat tunteet, erilaiset vuorovaikutustavat) ja kolmas pedagogiseen toimintaan (erilaisuuden salliminen, toiminnan suunnittelu, seuraamukset, yhteistyö vanhempien kanssa sekä pedagogisen toiminnan kehittäminen). Haastavaa käyttäytymistä käsitellään monipuolisesti jokaisessa osassa olevan näkökulman kautta.
Kirjan teema on todella tärkeä, koska haastava käyttäytyminen (aggressiivisuus, uhmakkuus, vilkkaus, vetäytyminen, tunteenpurkaukset yms.) kuormittaa varhaiskasvattajia työssään kaikista eniten.
Kun työyhteisössä ja -tiimissä mietitään perusteellisesti, miten lasten sosiaalis-emotionaalista kehitystä voidaan tukea, auttaa se niin työntekijöitä (vähentämällä työn kuormittavuutta) kuin myös lapsia itseään. Haastavasti käyttäytyvien lasten riski syrjäytyä ja ajautua tulevaisuudessa erilaisiin ongelmiin pienenee, kun kasvattajan vuorovaikutustapa on lämmin ja vastavuoroinen.
Tämä hyvin käytännönläheinen kirja antaa toimintaohjeet haastavasti käyttäytyvän lapsen kohtaamiseen arjessa ja siihen, miten sosiaalis-emotionaalista tukea tehostamalla haastavia kasvatustilanteita voidaan vähentää. Kasvattajan omalla asenteella on siinä suunnaton merkitys. Sen vuoksi omaa kasvattajuutta olisikin tärkeää tarkastella kriittisesti.
Positiivisesta palautteesta ja pedagogiikasta on ollut paljon puhetta. Kirja kaivautuu kuitenkin vielä syvemmällle. Pohdintatehtävineen se on kuin tutkimusmatka omaan kasvattajuuteen ja omiin vuorovaikutustapoihin (lämmin, ristiriitainen, tekninen, välttelevä, etäinen).
Kirjan kirjoittaja Liisa Ahonen toivoo, että kirja olisi lukijoilleen ajatuksia herättävä lukukokemus ja että se herättäisi ajatusten ja tunteiden lisäksi myös innostusta kehittää omaa toimintaa. Ja sitä se on juuri tehnyt! Suosittelen lämmöllä!
Kirjoittaja: Outi Kosunen