Sanna Parrila – Elina Fonsén (toim.)

Varhaiskasvatuksen pedagoginen johtajuus

Käsikirja käytännön työhön

Haluamme vaalia jokaisen lapsen ominaislaatua ja tukea hänen kasvuaan omaksi itsekseen. Tämän toteutumista edistämme tarjoamalla turvallisen, kannustavan ja erilaisia tunteita sallivan yhteisön sekä leikkimistä suosivan ympäristön.

Tämän INNOSTAVAN teoksen on tarkoitus toimia varhaiskasvatuksen pedagogisen johtajuuden käsikirjana.

Kirjan pääasialliseksi lukijakunnaksi on ajateltu päiväkodin johtajia ja tiiminsä pedagogiikasta vastaavia varhaiskasvatuksen opettajia, ja teksti on kirjoitettu usein tästä näkökulmasta. Pedagogista johtajuutta on kuitenkin monella tasolla. Siinä missä varhaiskasvatuksen opettaja johtaa tiiminsä pedagogiikkaa ja pedagogiikan kehittämistä, vastaa lastenhoitaja omalta osaltaan toteutuvan toiminnan laadusta ja sitoutumisesta sovittuihin käytänteisiin. Näin hän kantaa osuutensa pedagogisesta johtajuudesta.

Päiväkodin johtajan tai perhepäivähoidon ohjaajan vastuulla on johtamiensa yksiköiden pedagogiikan laatu ja sen kehittäminen.

Aluejohtajat ja kunnan johtavat virkamiehet kantavat oman vastuualueensa laajuudessa pedagogista johtajuutta.

Kirjan käyttäjä voi itse miettiä, mitkä kirjan tarjoamat työvälineet sopivat juuri hänen työroolissaan toteutuvaan pedagogiseen johtajuuteen.

Kirjassa kerrotaan, miten jokainen työyhteisö voi muodostaa jaetun johtajuuden avulla selkeät johtamisrakenteet ja toimivat työskentelymallit. Kirja tarjoaa uusinta tutkimustietoa varhaiskasvatuksen johtajuudesta ja antaa käytännön valmiuksia sekä konkreettisia työvälineitä eri varhaiskasvatusmuotojen johtamiseen ja kehittämiseen. Koska arviointi on oppimisen ja kehittymisen edellytys, kirjassa tarkastellaan myös arvioinnin merkitystä osana pedagogisen johtamisen kokonaisuutta. Mukana on runsaasti konkreettisia välineitä varhaiskasvatuksen suunnitteluun ja arviointiin.

Otteita kirjasta:

Työyhteisöissä on tärkeää käydä yhteistä keskustelua muun muassa seuraavista teemoista:
− Miten hyvin tunnemme ja huomioimme lapsiryhmämme lapset ja heidän erilaiset tapansa oppia?
− Kuinka usein, mitä ja millä tavoin havainnoimme lapsia ja hyödynnämme tietoa suunnittelussa?
− Mihin toimintamme pääasiallisesti pohjautuu: kasvattajien etukäteen suunnittelemiin tuokioihin vai lasten mielenkiinnonkohteiden mukaan rakentuviin projekteihin ja ympäristön virittämiin erilaisiin toimintoihin?
− Suunnittelevatko kasvattajat toimintaa ja toimintaympäristöä yhdessä lasten kanssa vai irrallaan lapsista?
− Miten toiminnassamme näkyy lapsen oikeus leikin kautta tapahtuvaan oppimiseen?

--

Perustehtävän selkeys ja varhaiskasvatuksen substanssin hallinta näyttävät tukevan pedagogista johtajuutta. Kun on selkeä kuva ja tavoite, millaisia ovat hyvä varhaiskasvatus ja hyvät pedagogiset käytänteet, on helpompaa johtaa pedagogiikkaa.