Luo matematiikkamyönteinen kasvuympäristö!
Miten innostua lasten kanssa jatkuvasti läsnä olevasta arkisesta matematiikasta? Miten leikki mahdollistaa matemaattisten taitojen oppimisen? Kuka oppii matikkaa?
Matematiikka on kuin ilma: Se ympäröi meitä jatkuvasti, mutta usein unohdamme sen läsnäolon. Sen puuttuminen sen sijaan huomattaisiin välittömästi. Elämä ilman matematiikka olisi, jos ei ihan mahdotonta, niin ainakin äärimmäisen haastavaa.
Pienten lasten matematiikan oppimiseen vaikuttaa merkittävästi se, kuinka tietoisia lasta ohjaavat aikuiset ovat ympärillään olevasta matematiikasta.
Lue arvio kirjasta täältä
Matematiikkaan tutustuminen ja sen huomaaminen kiinteänä osana arkea on tärkeää aloittaa varhaislapsuudessa, sillä matematiikan perustaidot kehittyvät ennen kouluikää. Matematiikan tulisi olla osa lasten arkea ja niitä kokemuksia, joita he leikkien, tutkien, taiteillen ja liikkuen saavat ympäristöstään ja itsestään. Oleellista on vahvistaa lasten positiivista suhdetta matematiikkaan, harjoitella ongelmanratkaisutaitoja sekä kriittistä ajattelua — ja ennen kaikkea leikkiä rajattomasti matemaattisilla ilmiöillä.
Kirja on suunnattu perusteokseksi varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen opettajaksi opiskeleville sekä kentällä jo työskenteleville opettajille. Uusimpaan tutkimukseen nojautuvan teoksen avulla voi toteuttaa pedagogisesti laadukasta ja monialaista varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen matematiikan opetusta, jossa on tilaa myös inklusiivisten lapsiryhmien tarvitsemalle eriyttämiselle.
Kirjan lähestymistavat ovat leikillisiä, mielikuvituksellisia ja joskus hassutteleviakin. Kirjan ensisijainen tavoite on vahvistaa jokaisen lukijan käsitystä itsestään pätevänä ja pystyvänä matematiikan opettajana.
Varhaiskasvatus on keskeisessä roolissa kehittämässä jokaiselle lapselle käsitystä itsestään pystyvänä matematiikan oppijana. Myös kiinnostuksen ja myönteisten asenteiden näkökulmasta varhaiskasvatuksella on merkittävä rooli. Näyttäytyykö matematiikka kiehtovana kaikessa toiminnassa ja kaikissa ympäristöissä läsnä olevana osa-alueena, vai esitelläänkö matematiikka lapsen maailmasta irrallisina mekaanisesti harjoiteltavina taitoina?
FT Jenni Vartiainen toimii varhaiskasvatuksen yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa. Hän on kehittänyt tutkimuksessaan uusia leikillisiä lähestymistapoja varhaiseen tiedekasvatukseen ja matematiikan oppimiseen. KT Kati Sormunen työskentelee varhaiskasvatuksen yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa. Hän on työskennellyt pitkään erityisopettajana varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa kehittäen muun muassa inklusiivisen oppimisen menetelmiä. KT Jonna Kangas on yliopistonlehtori ja varhaiskasvatuksen dosentti. Hän tutkii leikin kautta oppimista ja on määritellyt teoreettisista lähtökohdista varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa. KT Jyrki Reunamo on Helsingin yliopiston kasvatustieteen dosentti ja Kehittävän Palautteen tutkimusjohtaja. Hän on varhaiskasvatuksen tutkimuksessaan keskittynyt hyvinvoinnin ja oppimisympäristöjen muotoutumiseen yhteydessä oleviin orientaatioihin.