Irina Katajisto-Korhonen – Riikka Takala

Rentoutusopas

Rentoutuminen on aktiivista toimintaa ja opittava taito.

Rentoutumisessa tavoitteena on mielen ja kehon tasapaino ja vapautuminen fyysisestä ja psyykkisestä jännityksestä. Rentoutumiseen liittyy aina kokemus mielihyvästä. Yleisiä rentoutumisen harjoittelun tavoitteita ovat esimerkiksi unenlaadun paraneminen, stressin hallinta sekä ahdistuneisuuden tai muun psyykkisen oireen hallinta. Itselleen sopivien rentoutusmenetelmien löytäminen auttaa selviytymään arjen tilanteista.

Rentoutusopas on näyttöön perustuva harjoitusohjelma. Sen kehittämisessä on hyödynnetty rentoutumiseen liittyvää laajaa teoriatietoa ja vuosien kokemusta rentoutusharjoitusten käytöstä terapiatyössä.

Tämä opas on suunniteltu erityisesti ohjaajan käyttöön. Opas kertoo yksityiskohtaisesti, miten tapaamiskerrat ja kotiharjoittelun voi rakentaa. Oppaassa on valmiita monistepohjia, joista asiakkaat saavat kattavasti tietoa rentoutuksen vaikutuksista omaan terveyteensä ja hyvinvointiinsa.

Ote kirjasta:
Syvässä rentoutuneisuuden tilassa kehossa tapahtuu muun muassa seuraavia muutoksia: sydämen syke laskee, verenpaine laskee, hengitys hidastuu ja lihasjännitys vähenee. Kun harjoittaa syvää rentoutusta päivittäin 20—30 minuuttia, voivat keho ja mieli olla ajan mittaan kaiken kaikkiaan rentoutuneempia. Kahdenkymmenen minuutin hyvä rentoutuminen vastaa jopa neljän tunnin unta.

——

Ihminen rentoutuu ja palautuu parasympaattisen hermoston avulla. Tyyni olotila, rentoutuminen ja mietiskely — toisin sanoen lepotila — aktivoi parasympaattista hermostoa, jolloin keho lataa voimavaroja ja varastoi energiaa. Myönteisten ajatusten ja tunteiden on todettu lisäävän parasympaattisen hermoston toimintaa. Rentoutusmenetelmien avulla ihminen kykenee aktivoimaan parasympaattista hermostoaan. Aktiivisissa rentoutusmenetelmissä vaikutetaan parasympaattiseen hermostoon lähinnä lihasten välityksellä, kun taas rauhoittumis-, suggestio- ja mielikuvamenetelmillä siihen vaikutetaan psyykkisen mekanismin kautta. Vagus- eli kiertäjähermo on tärkeä osa parasympaattista hermostoa. Vagushermo aktivoi parasympaattista hermostoa auttaen kehoa rentoutumaan ja torjumaan stressiä ja ahdistusta. Sillä on myös muita tärkeitä tehtäviä kuten ruoansulatuksen säätely, sydämen rauhoittaminen ja vastustuskyvyn säätely. Vagushermoa voidaan aktivoida yksinkertaisesti syvän pallea- hengityksen avulla, jolloin oksitosiinin määrä lisääntyy. Lisäksi mielihyvähormonin erittyminen aktivoi hermoa.

Pikarentoutus kirjasta (kirja sisältää paljon tätä laajempiakin harjoituksia, mutta aloita vaikka tästä!)

1. Ota mukava asento ja hengitä syvään. Anna sisäänhengityksen virrata sisääsi. Uloshengityksen aikana kuvittele, miten kaikki jännittyneisyys katoaa kehostasi ja mielestäsi.
2. Toista harjoitusta niin kauan, että olosi on hyvä ja rentoutunut.

Irina Katajisto-Korhonen on toimintaterapeutti (YAMK) ja ammatillinen opettaja ammattikorkeakoulussa.

Riikka Takala on ammatiltaan toimintaterapeutti (AMK) ja tehnyt innovatiivista työtä mielenterveyskuntoutujien parissa sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.